Etusivu › Työkykypassi

Hyvät käytännöt

Ota omaksesi - hyvät käytännöt

 
Opetushallitus on myöntänyt ammattiosaajan työkykypassin käyttöönottoon tukea vuosina 2008 - 2011 53
koulutuksen järjestäjälle. Ammattiosaajan työkykypassi -kokonaisuus muodostuu viidestä osa-alueesta,
niiden tavoitteista ja arvioinnista. Suoritusten toteuttamisessa huomioidaan opiskelijan oma ammattiala ja
sen asettamat vaatimukset opiskelijan toiminta- ja työkyvylle.
 
Passin kuvaus antaa raamit ja ohjeistuksen ammattiosaajan työkykypassin toteuttamiseen. Ammatillisissa
oppilaitoksissa luodut käytännöt tuovat esille, miten ammattiosaajan työkykypassin osa-alueita on otettu
opetuksessa eri ammattialoilla käyttöön.

 

Hyviä käytänteitä

 
  1. Ammattiosaajan työkykypassin osa-alueiden toteuttaminen
  2. Työkykypassi arjen toimintatavaksi
  3. Käyttöönoton tueksi vertaistoiminnan malli opiskelijalta opiskelijalle
  4. Harrastustoiminta työkyvyn rakentamisen tukena
  5. Työkykyvalmiuksien vahvistamisella sidotaan kokonaisuutta yhteen

Ammattiosaajan työkykypassin osa-alueiden toteuttaminen

 
Ammattiosaajan työkykypassin rakenne avaa työkykypassin osa-alueiden toteuttamistavat. Alla olevassa
taulukossa ovat kuvattuina työkykypassin osa-alueiden opetus- ja suoritustavat.
 
Toiminta- ja työkykyä edistävä liikunta (40h) Terveysosaaminen (40h) Ammatin  työkykyvalmiudet (40h)  Harrastuneisuus ja yhteistyötaidot (40h) Työkykyvalmiuksien vahvistaminen (40h)
Pakollinen, valinnainen tai vapaasti valittava liikunta, kerhot, asuntola, järjestöt Pakollinen, valinnainen tai vapaasti valittava terveystieto, asuntola, kerhot, järjestöt Työturvallisuuteen tai työergonomiaan liittyvät tutkinnon osat/opintojaksot, työssäoppiminen Kulttuuri-, liikunta-, oppilaskunta-, tuomari-, järjestö-, vapaaehtois- ja seuratoiminta Työkykyä syventävä pakollinen, valinnainen tai vapaasti valittava tutkinnon osa/opintojakso, näyttö, harrastus- ja vapaa-ajantoiminta tai työssäoppimisjakso
Työkykyä edistävää, ammattialakohtaista liikuntaa, jonka suunnitteluun opiskelijat voivat osallistua, ammattikuntopiirit, työergonomia Ammattikuntopiirit, taukojumpat, teemapäivien suunnittelu ja toteutus, terveysosaamisen syventäminen ja soveltaminen, ammattialan keskeisiin terveyttä ja työkykyä kuormittaviin tekijöihin perehtyminen ja opitun soveltaminen. Työturvallisuus- ja työergonomia-osaamisen syventäminen ja opitun soveltaminen, ammattikuntopiirit, taukojumpat, teemapäivien suunnittelu ja toteutus. Opiskelijaliikunta, tutorkoulutus ja -toiminta, teemapäivien suunnittelu ja toteutus, kulttuurin tai liikunnan ohjaus-, tuomari- tai valmennustoiminta myös oppilaitoksen ulkopuolella. Näyttö, portfolio, muiden opiskelijoiden ohjaus, tutorkoulutuksen III osa tai opiskelija seuraa, kirjaa ja arvioi työkykyynsä vaikuttavaa toimintaa työssäoppimis-jaksolla.
 

 

Työkykypassi arjen toimintatavaksi

 
Työkykypassin käyttöönoton tueksi oppilaitoksiin on rakennettu toimintamalleja ja luotu hyviä käytäntöjä.
Toimintamalleista käyvät ilmi sekä osa-alueille asetetut yhteiset tavoitteet että monipuoliset ja
ammattialan huomioivat toteuttamismahdollisuudet.
 

Työkykypassi Salpauksessa -metallialan opiskelijoilla

 
Koulutuskeskus Salpauksessa työkykypassin käyttöönotto otti uuden startin syksyllä 2011. Työkykypassin
levittämisen malliksi on luotu kuvaus työkykypassin suorituksesta metallialalla. Työkykypassiohjaajille
toimintamalli tarjoaa ”rautalankamallin tunti tunnilta” työkykypassin käyttöönottoon.
 
Toiminta- ja työkykyä edistävän liikunnan suorittaminen Salpauksessa
 
Ammatin työkykyvalmiuksien osa-alueen suorittaminen Salpauksessa metallialan opinnoissa
 
 

Työkykypassi Optimassa -merkonomiopiskelijoilla

 
Työkykypassin onnistunut käyttöönotto edellyttää sekä opintosuunnitelmien että nykyisten kurssien
tarkastelua. Optimassa työkykypassin käyttöönotto käynnistyi pilotteina kokki- ja merkonomiopiskelijoilla.
Toimintamalli esittelee viidelle osa-alueelle työstetyt tavoitteet sekä opinnot, joista vaaditut 40 tunnin
suoritukset kerätään.
 
Seuraavat diat esittelevät ammatin työkykyvalmiuksien osa-alueen toteuttamisen mallin merkonomeilla
Optimassa. Osa-alueen esittelystä käy ilmi, mitä ammattikohtainen työkyky tarkoittaa merkonomeilla, mitä
sisältöjä osa-alueen opetukseen kuuluu ja mistä opiskelija voi tunnit osa-alueelle kerätä.
 
 
 
 

 

Käyttöönoton tukena opiskelijalta opiskelijalle -vertaistoiminnan malli

 
Työkykypassin markkinoinnin tueksi on tuotettu Riihimäen ammattioppilaitoksen media-alan opiskelijoilla
Juhis-video, joka kertoo sähköalan opiskelijan tarinan. Tarina puhuu nuorten kielellä, on todentuntuinen ja tarjoaa mahdollisuuksia samaistumiseen.
 
Työkykypassiohjaajat ovat työkykypassin markkinoinnissa kokeneet hyväksi toimintatavaksi työkykypassia
suorittavien tai sen jo suorittaneiden opiskelijoiden käytön sekä työelämässä jo olevien nuorten
ammattilaisten hyödyntämisen.

 

Opiskelijalta opiskelijalle -liikuntaneuvoja

 
Opiskelijalta opiskelijalle -vertaistoiminnan mallin kehittäminen käynnistyi Lapin Urheiluopistossa.
Liikunnanohjauksen perustutkintoon kuuluu keskeisesti terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, joten
käytännönläheinen toimintamalli työkykypassin käyttöönoton tueksi sopii hyvin opintoihin.
Opiskelijatoiminnan avainsanoja liikuntaneuvojilla ovat osallistuminen, osallistaminen, vertaistoiminta ja
työssäoppiminen.
 
Miten toimii
  • Työkykypassin markkinointi käynnistetään testiviikoilla, joihin opiskelijat osallistuvat ammattiaineen opettajien tai ryhmänohjaajien kanssa
  • testiviikkojen/starttipäivien toimintakykytestien ja tulosten tulkinnasta ja palautteen annosta huolehtivat liikuntaneuvojaopiskelijat
  • testausten jälkeen liikuntaneuvojaopiskelijat jalkautuvat työssäoppimisjaksoilla tutustumaan eri alojen opiskelijoiden työympäristöihin ja työnkuviin
  • työ jatkuu opiskelijaryhmien kanssa, ryhmien tarpeiden mukaisesti, eri liikuntalajien pariin ohjaamisella, toimintakykyisyyden edistämisellä ja tietoiskuilla terveydestä, ravinnosta ja elämäntavoista
  • liikunnanohjauksen opiskelijalta opiskelijalle -toimintamalli on levinnyt valtakunnallisesti. Mukana yhteistyössä ovat Lapin, Varalan, Kuortaneen, Kisakallion ja Pajulahden urheiluopistot.
 

Opiskelijalta opiskelijalle -lähihoitajat

 
Porvoon Amiston lähihoitajaopiskelijoilla työkykypassin käyttöönotolle on kaksi tavoitetta: herätellä
opiskelijoita oman opiskelu- ja työkyvyn kehittämiseen sekä tukea muiden opiskelijoiden terveyden
edistämistä.
 
Terveyden edistämistä lähihoitajaopiskelijat tukevat motivoivilla terveysmittauksilla, jotka suoritetaan joka
lukuvuoden alussa kaikille työkykypassia suorittaville opiskelijoille. Kolmella mittauskerralla päästään
jatkuvuuteen oman terveyden seurannassa. Lähihoitajaopiskelijoille terveysmittaukset tarjoavat aitoja
asiakaspalvelutilanteita.
 

 

Harrastustoiminta työkyvyn rakentamisen tukena

 
Ammattiosaajan työkykypassin tavoitteena on myös aktivoida koulutuksen järjestäjiä lisäämään
opiskelijoille suunnattua vapaa-ajan toimintaa ja vahvistaa samalla opiskelijoiden osallistumisen ja
osallistamisen edellytyksiä. Harrastustoiminta on mahdollisuus, jolla opiskelijoita voidaan sitouttaa sekä
opintoihin että yhteisöön.
 
Työkykypassin Harrastuneisuus ja yhteistyötaidot -osa-alueessa opiskelija voi hyödyntää osaamistaan ja
harrastuneisuuttaan myös oppilaitoksen ulkopuolella.
 

Innostu liikumaan

 
Huoli ammattiin opiskelevien jaksamisesta on lisännyt myös ammattiaineen opettajien innostusta toimiin,
joilla opiskelijoiden toiminta- ja työkykyä voidaan edistää. Innostajana liikkumiseen voidaan hyödyntää
opiskelijoiden omaa ideoimista motivoivaan liikuntaan, erilaisia matalan kynnyksen liikuntatapahtumia tai
kisoja eri lajeissa oman talon sisällä tai oppilaitosten välillä.
 
Koulutuskeskus Sedussa työkykypassin käyttöönoton pilottivaiheessa koettiin hyväksi toimintatapa, jossa
metsäalan opiskelijat pääsivät itse suunnittelemaan yhden opintoviikon työkykykurssin. Opiskelijoiden
innostamiseksi kehitellylle kurssille aiheiksi valikoituivat muun muassa tutustumista työnantajiin ja heidän
ajatuksiinsa työkykyisestä työntekijästä, tutustumista uusiin lajeihin kuten esimerkiksi hankipalloon sekä
ravinto- ja ergonomialuentoja.
 
Koulutuskeskus Sedun hiusalan opiskelijoiden aktivoinnissa opettaja Minna Busch on hyödyntänyt sekä
matalan kynnyksen liikuntatapahtumia että valmistautumista ammattiin opiskelevien kilpailutoimintaan.
 
 
Matalan kynnyksen tapahtumista hyvä esimerkki on SAKUsports, jonka tavoitteena on herätellä etenkin
passiivisimpia opiskelijoita liikkumaan. Kevään 2012 tapahtuman lajivalikoima kuvaa hyvin, että
ryppyotsaisesta kokonaisuudesta ei ollut kysymys, vaikka hikeäkin lajeissa sai virtaamaan. Lajivalikoimasta
löytyivät muun muassa norsupallo, tanssi, lukkopaini, köydenveto sekä sirkuslajeina jongleeraus ja
akrobatia.
 
Porvoon Amistossa harrastustoiminnasta tiedotetaan uusille opiskelijoille heti opintojen alkaessa. Lisäksi
opiskelijoille tehdään harrastustoiminnan kysely. Markkinoinnissa hyödynnetään toiminnassa jo mukana
olevia opiskelijoita. Amiston opiskelijoiden osaaminen näkyy vahvasti muun muassa vuosittain
järjestettävissä SAKUstars-kulttuurikilpailuissa.
 
 
Onkin osoittautunut, että kisajoukkueissa on mukana useampia osallistujia, joita harrastaminen ja
kilpailuun osallistumisen mahdollisuus ovat sitouttaneet myös opintojen hoitamiseen. Oppilaitoksen
edustaminen on etuoikeus, mikä edellyttää myös koulutoimien hoitamista.

 

Työkykyvalmiuksien vahvistamisella sidotaan kokonaisuutta yhteen

 
Ammattiosaajan työkykypassin osa-alueilla vahvistetaan opiskelijoiden työelämävalmiuksia: toiminta- ja
työkykyä, jaksamista sekä arjen hallintataitoja. Innostamista työkyvyn ylläpitoon ja edistämiseen
herätellään muun muassa opiskelijoiden omalla ideoinnilla ja osallistumisella, hyvinvointia arvioivilla
testauksilla, alakohtaisilla sisällöillä, työnhaun väylille ohjaamalla sekä harrastusmahdollisuuksilla.
Ammattiosaajan työkykypassi on usealla koulutuksen järjestäjällä tuottanut vapaasti valittavien kurssien
tarjottimelle työkykyä ja hyvinvointia tukevia kursseja lisää. Työkykypassin osa-alueista näistä moni kurssi
sopii osa-alueeseen viisi: työkykyvalmiuksien vahvistaminen.
 

Kurssimalleja

 

Työelämävalmennuskurssi

 
Sastamalan koulutuskuntayhtymän Työelämävalmennuskurssilla vahvistetaan opiskelijan
työelämävalmiuksia sekä tuetaan opiskelijaa kehittymään aktiiviseksi ja oma-aloitteiseksi työnhakijaksi.
Opiskelijoiden kanssa kerrataan samalla työelämän pelisääntöjä ja tuetaan ammattilaisstatukseen
siirtymistä. (Työelämävalmennuskurssi/Minna Uotila/Sasky)
 
 
 

Työkyvyn ylläpitoa ja työkykypassin käyttöönottoa tukevat opinnot

 
Työkyvyn ylläpidon ja ammattiosaajan työkykypassin suorittamisen tueksi osassa ammattioppilaitoksia on
järjestetty valmentavia kursseja, joita voidaan järjestää sekä yksittäisenä kurssina että jaoteltuina kolmelle
opintovuodelle.
 
Koulutuskeskus Tavastiassa tueksi on koottu valmentava kurssi, jossa työkyvyn ylläpitoon kannustetaan
muun muassa terveysmittausten avulla.
 
Koulutuskeskus Tavastian Valmentavat opinnot työkykypassin käyttöönottoon/Sanna Heino Koulutuskeskus Tavastia
 
Samalla osa-alueella työkykyisyyttä edistetään näin Jämsän ammattiopistossa/Nina Mäki JAO

 

OSIO 5 TYÖKYKYVALMIUKSIEN VAHVISTAMINEN (3.vuosi)

 
Tavoitteet:
Opiskelija vahvistaa ja syventää työkykyosaamistaan.
 
Toteutus:
TYKY- passikurssi 1 ov (seutuviikolla) tai muu soveltuva valinnainen liikuntakurssi
 
Kurssin aikana kootaan ammattiosaajan työkykypassikokonaisuus hauskasti työkykyä edistävissä
liikunnallisissa ja yhteistoiminnallisissa merkeissä.
 
Tunneilla keskusteluiden teemoina ovat esimerkiksi elämäntavat, ergonomia, tyhy-toiminta työelämässä, henkinen hyvinvointi, sosiaalinen hyvinvointi, ensiapu, työtapaturmat, fyysinen
toimintakyky, lihas- ja kestävyyskunto, liikkuvuus.
 
Kurssi suunnitellaan yhdessä ryhmän kanssa opintoalat, vuodenaika ja tavoitteet huomioiden.
Esimerkkejä tunneista ammattikuntopiirin suunnittelu, suunnistus, laskettelu, rentoutukset,
tutustumiskäynnit näyttelyihin, tapahtumiin, kuntokeskuksiin, yrityksiin. Kurssin sisältönä voi olla
myös teemaan soveltuvat projektit tai teemapäivien järjestäminen.
 
Yhteyshenkilönä liikunnanopettaja.
 
***
 

Ammattialan ja ATTO-aineen yhdistäminen

 
Tampereen ammattiopiston äidinkielen opettaja Mika Kiiskinen paneutui opiskelijoiden kanssa lähihoitajan
työssä jaksamiseen elokuvan keinoin.
 
 
 
 

Työkyky esille työssäoppimispaikoissa

 
Työkykyvalmiuksien vahvistaminen -osa-alueen toteuttaminen sopii hyvin myös yhdistettäväksi
työssäoppimiseen. Omalla alalla vaadittava työkyky ja jaksamisen haasteet konkretisoituvat opiskelijoille
työssäoppimisjaksoilla.
 
Alla olevaa esimerkkiä on toteuttanut Timo Kalmakoski Lapin Urheiluopiston liikuntaneuvojaopiskelijoilla.