ALPO.fi Ammatillisen koulutuksen hyvinvointiverkosto

Pitkässä, noin kolme vuotta kestäneessä psykoterapiassa olleet potilaat toipuivat oireistaan keskimäärin paremmin.

Huomisen hyvinvointia – Kehys oppilashuollon kehittämiselle -julkaisu on ilmestynyt

Opetushallituksen tuore julkaisu Huomisen hyvinvointia – Kehys oppilashuollon kehittämiselle on tarkoitettu käsikirjaksi oppilashuollon kehittämissuunnitelmien laadintaan. Samalla se avaa näkymiä oppilashuollon kokonaisuuteen, perusteisiin ja taustaan.

Oppilas- ja opiskelijahuollon näkökulmasta 2000-luku on ollut merkittävä ajanjakso, jonka aikana oppilashuolto on vakiinnuttanut asemaansa kunnissa ja kouluissa. Se on sisällytetty koululainsäädäntöön ja opetussuunnitelman perusteisiin, kuntien ja seutujen oppilashuoltoon on laadittu strategioita ja kehittämistoimintaa rahoitettu valtionavustuksilla .

Tämän päivän koulussa opetus ja oppilashuolto kulkevat käsi kädessä. Oppilashuollon kehittäminen edellyttää kuitenkin laajan kokonaisuuden ymmärtämistä. Oppilashuolto on moniammatillista työtä, jossa yhdistyy eri ammattialojen asiantuntijuus ja erilaisten toimintakulttuurien synnyttämä osaaminen.

Uuden julkaisun toivotaan olevan avuksi kunnissa, jotka eivät ole olleet mukana oppilas- ja opiskelijahuollon laadun ja palvelurakenteen valtakunnallisessa kehittämistoiminnassa. Kunnat ja opetuksen järjestäjät saavat siitä tukea myös omien oppilashuollon kehittämissuunnitelmien ja strategioiden laadintaan.

Julkaisun ensimmäinen luku käsittelee oppilashuollon kehittymistä 2000-luvulla. Luvussa 2 kuvataan lyhyesti oppilashuollon keskeiset säädökset ja määräykset. Luvussa 3 pohditaan oppilashuollon kehittämisen peruskysymyksiä: oppilashuollon kokonaisuutta, oppilashuollon palveluja sekä moniammatillisuuden käsitettä ja rakenteita. Lisäksi luvussa käsitellään oppilashuollon johtamista kouluyhteisössä, opettajan oppilashuoltoon liittyviä tehtäviä sekä kysymystä salassapidosta ja tietosuojasta.

Julkaisu painottuu perusopetukseen, mutta monet oppilashuollon peruskysymykset ovat samoja kaikilla koulutusasteilla ja siten sovellettavissa esiopetuksesta toiselle asteelle. Mukaan on otettu jonkin verran esiopetuksen ja lukiokoulutuksen vastaavan kehittämistyön pohdintaa. Ammatillisen koulutuksen opiskelijahuolto on rajattu tämän julkaisun ulkopuolelle.

Lisätietoja Opetushallituksessa:
Opetusneuvos Kristiina Laitinen, 040 348 7272

Julkaisu: Huomisen hyvinvointia – Kehys oppilashuollon kehittämiselle

Opetushallituksen tuore julkaisu Huomisen hyvinvointia – Kehys oppilashuollon kehittämiselle on tarkoitettu käsikirjaksi oppilashuollon kehittämissuunnitelmien laadintaan. Samalla se avaa näkymiä oppilashuollon kokonaisuuteen, perusteisiin ja taustaan.

Eurypediasta ajantasainen tieto Euroopan koulutusjärjestelmistä

Opetushallituksen tiedote 1.2.2012

Missä iässä portugalilaiset lapset aloittavat koulunsa? Tähänkin kysymykseen vastaa Euroopan unionin koulutuksen tiedonvaihtoverkoston Eurydicen uudistettu tietokanta Eurypedia, joka sisältää tiedot 38 eurooppalaisesta koulutusjärjestelmästä.

Tietokannassa on noin 5000 koulutusjärjestelmiä kuvaavaa artikkelia varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen. Tietoja ylläpitävät kansalliset yksiköt EU-maissa, ETA-maissa sekä Kroatiassa, Turkissa ja Sveitsissä. Maita on vähemmän kuin järjestelmiä, koska Belgian kaikilla kolmella kielialueella ja Ison-Britannian neljällä maalla on omat järjestelmäkuvauksensa Eurypediassa.

Eurypedian sisällön rakenne on samanlainen kaikille mukana oleville maille, joten sen avulla voi tehdä myös koulutusjärjestelmien vertailevia analyyseja. Koulutusasteen tai teemaan perustuvia päälukuja kustakin maasta on viisitoista. Erityisen ajankohtainen tulee olemaan luku ”Meneillään olevat uudistukset ja politiikkakehitykset”. Tämä luku palvelee erityisesti eurooppalaisen koulutusstrategian edistämistä, mutta siitä saa myös tavallinen lukija nopeasti kuvan eri maiden keskeisistä kehittämislinjoista.

Eurypedia on rakennettu järjestelmäksi, jota voidaan jatkuvasti päivittää. Osallistuvat maat voivat muuttaa omia tekstejään välittömästi, kun koulutusjärjestelmää koskevaa lainsäädäntöä tai koulutuspolitiikkalinjauksia tarkistetaan.

Eurypedia on kattava tietolähde koulutuksesta kiinnostuneille, niin tutkijoille, koulutuspoliittisille päättäjille kaikilla tasoilla kuin julkiselle sanalle ja suurelle yleisöllekin. Opettajat, jotka haluavat rakentaa yhteistyötä yli rajojen, saavat Eurypediasta ajantasaisen perustiedon kohdemaan koulutuksesta.

Eurypedia 
(Tästä osoitteesta myös linkit  Eurydice-verkoston  teemajulkaisuihin ja Key Data -sarjaan)

Lisätietoja Opetushallituksessa:
Suomen Eurydice-yksikkö,

Vastaus yllä esitettyyn kysymykseen: Perusopetus on Portugalissa pakollinen kaikille lapsille, jotka täyttävät kuusi vuotta 16. syyskuuta mennessä. Lisäksi saman vuoden loppuun mennessä syntyneet voivat aloittaa koulun tuolloin, jos vanhemmat niin haluavat ja koulun ensimmäisillä luokilla on tilaa.

Missä iässä portugalilaiset lapset aloittavat koulunsa? Tähänkin kysymykseen vastaa Euroopan unionin koulutuksen tiedonvaihtoverkoston Eurydicen uudistettu tietokanta Eurypedia, joka sisältää tiedot 38 eurooppalaisesta koulutusjärjestelmästä.

Erityisesti oli pyritty vähentämään suolan ja sokerin määrää ja tupakointia sekä lisäämään liikuntaa.

Julkisten sairaaloiden antaman erikoissairaanhoidon tuottavuus ilman psykiatriaa on laskenut kaksi prosenttia vuodesta 2006.

Tutkimus on ensimmäinen Puolustusvoimissa toteutettava käsihygieniatutkimus Suomessa.

THL järjestää TERVE-SOS 2012 -tapahtuman yhteistyössä Tampereen kaupungin kanssa Tampereella 8.–9.5.2012.

Äidin raskauden ajan D-vitamiinitasolla ei havaittu tutkimuksessa olevan yhteyttä siihen, sairastuuko lapsi tyypin 1 diabetekseen.

Tervetuloa vierailemaan Opetushallituksen osastolla EDUCA 2012 -tapahtumassa

EDUCA 2012 -tapahtuma järjestetään 27.–28.1.2012 Helsingin Messukeskuksessa ja se on avoinna perjantaina kello 10–18 ja lauantaina kello 10–17.

Olet tervetullut tapaamaan Opetushallituksen johtajia ja asiantuntijoita sekä tutustumaan Opetushallituksen toimintaan. Esillä on myös uusimpia  Opetushallituksen tuottamia oppimateriaaleja ja julkaisuja.

Tervetuloa osastollemme 3h51!

Lisätietoa ja rekisteröityminen

EDUCA 2012 -tapahtuma järjestetään 27.–28.1.2012 Helsingin Messukeskuksessa ja se on avoinna perjantaina kello 10–18 ja lauantaina kello 10–17. Opetushallituksen osaston osoite on 3h51.

 

Presidentti palkitsi nuoria kuvantekijöitä

Opetushallituksen lehdistötiedote 26.1.2012

Tasavallan presidentin kanslia ja Opetushallitus järjestivät syksyllä 2011 kuvataidekilpailun Presidentti ja minä, johon kutsuttiin perusopetuksen 7. luokan oppilaita 35 koulusta kaikista Suomen maakunnista. Tasavallan presidentti Tarja Halonen palkitsi koululaisille järjestetyn kuvataidekilpailun voittajia Presidentinlinnassa 19. tammikuuta.

Kutsun Presidentinlinnaan sai kymmenen kilpailussa menestynyttä oppilasta eri puolilta Suomea. Kilpailutehtävänä oli kuvata presidentin työtä tai vaihtoehtoisesti presidentin ja oppilaan kohtaaminen. Voittajatyöt valitsi raati, jonka puheenjohtajana toimi presidentti Halonen.

Tasavallan presidentin kanslian tiedote Presidentti ja minä -kuvataidekilpailusta 19.1.2012. Kilpailutyöt löytyvät Suomen tasavallan presidentin lastensivuilta

 

 

Lisätietoja Opetushallituksessa:
Opetusneuvos Mikko Hartikainen,  040 348 7292,

 

 

 

 

 

 

Tasavallan presidentin kanslia ja Opetushallitus järjestivät syksyllä 2011 kuvataidekilpailun Presidentti ja minä, johon kutsuttiin perusopetuksen 7. luokan oppilaita 35 koulusta kaikista Suomen maakunnista. Tasavallan presidentti Tarja Halonen palkitsi kuvataidekilpailun voittajia Presidentinlinnassa 19. tammikuuta.

 

Lukiodiplomit innostavat opiskelijoita taito- ja taideaineisiin

Opetushallituksen tiedote 26.1.2012

Taito- ja taideaineiden lukiodiplomien suoritusmahdollisuudet ovat kehittyneet myönteisellä tavalla. Pääosa lukiodiplomeista suoritetaan lukion tuntijakoon kuuluvissa oppiaineissa. Huomattava enemmistö lukiodiplomeiden suorittajista on naisia. Erillisen lukiodiplomikurssin järjestäminen näyttäisi lisäävän lukiodiplomien suorittamisedellytyksiä.

Opetushallitus on selvittänyt lukiodiplomien toteutumista lukioissa lukuvuosina 2008–2009 ja 2009–2010. Nyt raportoitavalla kyselyllä kartoitettiin lukiodiplomin suorittamista, yhteistyötä lukiodiplomin toteuttamisessa sekä lukiodiplomin merkitystä lukion toimintakulttuurissa. Kyselyllä koottiin myös tietoa lukiodiplomien edelleen kehittämiseksi. Selvitys perustuu Opetushallituksen sähköisen kyselyn aineistoon. Kyselyyn vastasi 375 lukiota.

Opetushallitus on kehittänyt lukiodiplomit, jotta lukion opiskelija saisi mahdollisuuden antaa erityisen näytön osaamisestaan ja harrastuneisuudestaan taito- ja taideaineissa. Lukiodiplomit täydentävät lukion päättötodistuksen ja ylioppilastutkintotodistuksen osoittamaa osaamista.

Lukiodiplomin suorittaminen lukioissa

Kyselyaineiston mukaan yhden tai useamman lukiodiplomien suorittamismahdollisuus oli 92,5 % vastanneista lukioista. Suomenkielisistä lukioista suorittamismahdollisuus oli 93,9 %:ssa ja ruotsinkielisistä 75,9 %:ssa. Kuvataiteen lukiodiplomin suoritusmahdollisuus oli 88,5 %:ssa, liikunnan 73,1 %:ssa ja musiikin 55,7 %:ssa vastanneita lukioita. Lukiodiplomeita ei välttämättä suoriteta joka lukuvuosi, vaikka lukiossa on lukiodiplomin suoritusmahdollisuus.

Eri aineiden lukiodiplomeja on viime lukuvuosina suoritettu yhteensä noin 2 500 lukuvuodessa. Lukiodiplomisuoritusten määrä on yli kaksinkertaistunut lukuvuodesta 2000–2001 lukuvuoteen 2009–2010.

Pääosa lukiodiplomeista suoritetaan lukion tuntijakoon kuuluvissa oppiaineissa. Kuvataiteen, liikunnan ja musiikin lukiodiplomien osuus kaikista 2008–2009 suoritetuista lukiodiplomeista oli 84,3 %. Selvästi eniten suoritetaan kuvataiteen lukiodiplomeja, joiden osuus kaikista suoritetuista lukiodiplomeista oli 55,5 %.

Lukiodiplomisuorituksen arviointiasteikko on 1–5. Tavallisin yleisarvosana lukuvuoden 2008–2009 lukiodiplomisuorituksista oli 4 (kiitettävä), jonka osuus arvosanoista oli yli 40 %. Arvosanoilla 4 (kiitettävä) ja 5 (erinomainen) oli arvioitu yhteensä yli 60 % hyväksytyistä suorituksista. Pääosa 77,2 % lukiodiplomeiden suorittajista oli naisia. Lukion koko opiskelijamäärästä naisia oli noin 57 %.

Toteuttamisen järjestelyjä ja näkyminen lukion toiminnassa

Lukioiden opetussuunnitelmiin sisältyy yleensä lukiodiplomiin vaadittavaa pohjakurssimäärää enemmän kursseja. Erillisen opettajan ohjaaman ja valvoman lukiodiplomikurssin järjestäminen oli tavallisinta kuvataiteessa. Lukiodiplomit kuuluivat useimmin kolmen opettajan työtehtäviin lukiossa. Mikäli lukiodiplomien toteuttamisessa tehdään yhteistyötä, tavallisin yhteistyötaho on toinen lukio.

Lukiodiplomit näkyvät lukioiden toiminnassa monin eri tavoin, tavallisimmin lukiodiplominäyttelynä tai -katselmuksena. Lukiodiplomisuorituksiin liittyviä esityksiä pidetään juhlien yhteydessä tai erillisinä tilaisuuksina.

Lukiodiplomin tuomia etuja

Lukiodiplomien suoritusmahdollisuus nähdään erityisesti opiskelijan etuna. Useimmin etuina mainittiin lisäpisteiden ja harjoituksen saaminen jatko-opintoihin. Lukiodiplomit antavat opiskelijalle mahdollisuuden osoittaa osaamistaan ja taitojaan. Lukiolle lukiodiplomien suoritusmahdollisuus on vetovoimatekijä, sen koetaan parantavan lukion imagoa ja tuovan positiivista näkyvyyttä.

Lukiodiplomiin liittyviä ongelmia ja kehittämisehdotuksia

Monien vastaajien mukaan lukiodiplomin suorittamisessa ei ole ollut ongelmia. Ongelmista useimmin mainittiin erilaiset aikatauluihin liittyvät haasteet. Muita esille tuotuja ongelmia olivat muun muassa vähäinen lukiodiplomien suorittajamäärä, lukiodiplomikurssin toteutumattomuus, kurssin järjestämisen kalleus, muodostuva lisätyö ja suoritusten keskeytyminen. Kehittämisehdotukset vaihtelivat paljon. Yleisimmin esille tuotu kehittämisnäkökulma oli, että lukiodiplomin asemaa tulisi parantaa ja sen tuomaa hyötyä opiskelijalle varmistaa ja ehkä lisätäkin.

Selvitys lukiodiplomien suorittamisesta -julkaisu Opetushallituksen verkkosivuilla

Lisätietoja:
Opetusneuvos Mikko Hartikainen, Opetushallitus, 040 348 7292,

Taito- ja taideaineiden lukiodiplomien suoritusmahdollisuudet ovat kehittyneet myönteisellä tavalla. Pääosa lukiodiplomeista suoritetaan lukion tuntijakoon kuuluvissa oppiaineissa. Huomattava enemmistö lukiodiplomeiden suorittajista on naisia. Erillisen lukiodiplomikurssin järjestäminen näyttäisi lisäävän lukiodiplomien suorittamisedellytyksiä.

 

Suomalainen tautien kirjaamisen ohjekirja ilmestynyt.

Äidin raskaudenajan ja lapsen varhaisiän ruokavalio voi suojata lasta allergioilta ja astmalta.

Espinno-hanke.

Marjatta Kekkosen perjantaina 20.1. tarkastettava väitöskirjatutkimus.