Arjen hyvää oloa
Hyvinvointi muodostuu arjen toimissa jaksamisesta ja tyytyväisyydestä omaan elämään. Hyvinvoinnin kokemiseen vaikuttavat oma terveydentila ja mahdollisuudet suoriutua arjen fyysisistä, psyykkisistä ja sosiaalisista vaatimuksista.
Läheiset ihmiset psyykkisen hyvinvoinnin tukena
Perheellä ja ystävillä on tärkeä merkitys hyvinvoinnin rakentamisessa, läheisten tuki auttaa sopeutumaan vaikeisiinkin tilanteisiin. Harrastukset ja yhteinen toiminta kavereiden kanssa luovat arkeen yhteistyöverkkoja, jotka lisäävät sitoutumisen, tarpeellisuuden ja yhteisöllisyyden tunnetta. Lähiverkot auttavat jaksamaan ja pärjäämään eteenpäin silloin, kun omat voimavarat ovat - syystä tai toisesta - vähissä.
Sosiaalisen verkoston hyödyntäminen, luominen ja ylläpitäminen vaativat taitoa tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Tarvitaan itseluottamusta, että uskaltaa ilmaista omia tunteitaan ja ottaa myös vastaan toisen osoittamia tunteita. Hyvässä sosiaalisessa vuorovaikutuksessa uskalletaan olla lähellä toista ihmistä.
Psyykkistä hyvinvointia tukevat
- oman elämän ja sen merkityksen ymmärtäminen
- itsensä arvostaminen
- kyky ja halu oppia uutta
- kokemus tarpeellisuudesta omassa yhteisössä
- hyvät ystävät ja läheiset ihmiset
- mielekäs tekeminen: työ tai harrastus
- taito puhua mieltä painavista asioista
- riittävä aineellinen perusturva = kohtuullinen toimeentulo ja turvallinen asuinympäristö.
Hyvinvointia voidaan arvioida myös yksilön tarpeiden tyydyttämisen kautta. Tällöin hyvinvoinnin katsotaan lisääntyvän dynaamisesti ja vaiheittain. Maslowin tarvehierarkian mukaan tarpeista tärkeimmät ovat fyysiset tarpeet ja turvallisuuden tarpeet. Seuraavaksi vastataan liittymisen ja rakkauden tarpeisiin ja lopulta arvostuksen ja itsensä toteuttamisen tarpeisiin.
Onnistuminen työssä lisää hyvinvointia
Parhaimmillaan työ ylläpitää ja edistää yksilön hyvinvointia ja terveyttä. Työ tuo toimeentulon, synnyttää kontakteja ihmisten kesken ja antaa mahdollisuuksia luovuuteen ja arvostukseen. Työkavereiden kanssa voi muodostua toimiva ja sitoutunut työympäristö, jossa on mahdollista toteuttaa itseään, saada asioita aikaan ja tuntea tyytyväisyyttä työstä. Jaksaminen työssä edellyttää fyysisten, henkisten ja sosiaalisten voimavarojen jatkuvaa huoltamista.
Työ voi myös rasittaa psyykkistä hyvinvointia. Liian raskaat tai vaikeat tehtävät, liian kova työtahti tai jatkuvat ylityöt, liian helppo työ, heikko töiden organisointi, suoritetun työn aliarvostus ja terveyttä vaarantavat tehtävät kuormittavat kehoa ja mieltä. Jos työtehtävät ja työntekijän ominaisuudet eivät ole tasapainossa, työ muuttuu raskaaksi.
Työhön motivoivat tekijät voivat olla sekä aineellisia että henkisiä. Aineellisiin tekijöihin kuuluvat palkka, erilaiset palkkiot ja edut. Henkiset tekijät muodostuvat työn sisältöön ja työntekoon liittyvistä tekijöistä. Työntekijä jaksaa sitä paremmin, mitä paremmin hän kokee tehtävissä onnistuvansa, mitä enemmän hän voi tehtäviinsä vaikuttaa ja mitä enemmän hänen työtään arvostetaan. Hyvä työ tarjoaa mahdollisuuksia uuden oppimiseen, työn kehittämiseen sekä etenemiseen työssä.
Ongelmat kuuluvat elämään - jos hankala paikka tulee, pyydä apua
Erilaiset ongelmatilanteet ja kriisit kuuluvat normaaliin elämään. Kriisit voivat johtua biologisista muutoksista (esimerkiksi murrosikä, sairaus tai vammautuminen), elämysmaailmaan liittyvistä muutoksista (esimerkiksi seurustelu, perheen perustaminen tai lapsen syntymä) tai ihmissuhteisiin liittyvistä muutoksista (esimerkiksi riidat ystävyyssuhteissa, avioero tai läheisen kuolema). Ongelmatilanteissa tarvitaan valmiutta etsiä keinoja tilanteiden ratkaisemiseen tai niihin sopeutumiseen.
Älä epäröi kysyä apua ympärillä olevalta turvaverkolta; perheeltä, ystäviltä tai opiskelukavereilta. Jos turvaverkkoa ei ole tai tarvitset asiantuntija-apua, niin apua on saatavilla myös oppilaitoksen kautta. Luokanvalvojan, opinto-ohjaajan tai kuraattorin avulla pääset eteenpäin opintoihin liittyvissä ongelmissa. Terveyteen liittyvissä kysymyksissä opiskelijoita auttaa terveydenhoitaja opiskelijaterveydenhuollon ensimmäisenä linkkinä.
Lähteet
Aktiivisesti ammattiin terveystiedon opetuspaketti. Asta Heino, 2006.
Henkilöstön hyvinvointi tukee yrityksen menestymistä. Kaija Tuomi, Työterveiset 3/2000.
Henkistä hyvinvointia työstä. Kirsi Ahola, Työterveiset 3/2000.