Ammattiosaajan työkyvyn kymppiympyrä
Ammattiosaajan työkyvyn kymppiympyrä kuvaa terveyteen, työkykyyn ja jaksamiseen liittyvät tiedot ja taidot, joista ammattiosaajan tulee huolehtia. Ammatillisen osaamisen, kehon hyvinvoinnista huolehtimisen sekä vuorovaikutus ja pelisääntöjen osa-alueet herättelevät ja ohjaavat tekemään omaa terveyttä, toiminta- ja työkykyä sekä jaksamista tukevia valintoja.
Ammattiosaajan työkykypassi kokoaa kymppiympyrän osa-alueet ammatillisissa opinnoissa toteutettavaksi kokonaisuudeksi. Työnhaussa työkykypassilla voi osoittaa toimineensa jo opiskelujen aikana fyysistä ja sosiaalista työkykyä, terveysosaamista sekä aktiivisuutta ja harrastuneisuutta edistäen. Tärkein palkkio aktiivisuudesta ja itsestä huolehtimisesta on kuitenkin oman vireyden parantuminen ja hyvä olo! Töiden jälkeenkin jaksaa vielä tehdä itseä kiinnostavia asioita.
Kymppiympyrän palloista löydät tietoiskun jokaisesta osa-alueesta sekä linkit ALPO-portaalin ja lähdemateriaalien aihetta syventäville sivuille.
Sosiaaliset taidot ja vuorovaikutus
Sosiaalisia taitoja tarvitaan joka päivä ja kaikkialla. Niitä tarvitaan yhtä hyvin niin opiskelussa, työelämässä kuin kaikissa muissakin ihmisten kohtaamistilanteissa. Vuorovaikutuksessa vaaditaan sekä kykyä että halua toimia yhteistyössä muiden kanssa. Viestinnän keinoina voi käyttää sekä sanallista että sanatonta viestintää.
Vuorovaikutus on kykyä kuunnella toista ihmistä ja tehdä havaintoja kuulemastaan ja näkemästään. Arjessa on osattava sekä ilmaista tukea muiden ajatuksille että kertoa perustellusti omia mielipiteitään. Ilman taitoa kuulla ja tulla kuulluksi on vaikeaa solmia ja ylläpitää toimivia ja läheisiä ihmissuhteita.
Vuorovaikutuksen taitoja pidetään monesti itsestäänselvyyksinä. Omia taitojaan voi kuitenkin jatkuvasti kehittää ja harjaannuttaa. Taitoja yksityisessä ja työelämän viestinnässä tarvitaan aina kahdenvälisestä viestinnästä julkisiin esiintymistilaisuuksiin asti.
Fyysinen jaksaminen työssä
Ammattiosaamiseen kuuluu tietojen ja taitojen lisäksi riittävän hyvä toiminta- ja työkyky työn suorittamiseen. Fyysisen työssä jaksamisen kulmakiviä ovat riittävästä liikunnasta ja peruskunnosta, terveellisestä ravinnosta, riittävästä unesta ja levosta sekä hyvistä elämäntavoista huolehtiminen. Vahva sydän ja toimivat keuhkot auttavat kaikessa jaksamisessa. Sydän pystyy tarvittaessa tykyttämään nopeammin väsymättä liikaa, eikä puuskutus yllätä työntekijää heti pienien ponnistuksien jälkeen.
Työtehtävissä kohdattavat fyysisen kuormituksen tekijät voidaan jakaa neljään päätyyppiin: raskas dynaaminen työ, toistotyö, staattista kuormitusta aiheuttava työ sekä raskaat siirrot ja nostot. Fyysistä kuormitusta ehkäistään kehittämällä raskasta työtä keventäviä työtapoja ja -menetelmiä sekä huolehtimalla työpisteiden ja työkalujen ergonomiasta sekä riittävästä työn tauottamisesta.
Tärkeää on huolehtia työpisteiden ergonomian määräaikaisesta tarkistamisesta. Ergonomian laatua työpaikoilla pidetään yllä esimiesten ja työntekijöiden jatkuvalla koulutuksella.
Lähteet:
Henkinen jaksaminen työssä
Henkinen jaksaminen työssä muodostuu oman osaamisen ja voimavarojen sekä työn tarjoamien haasteiden ja vaatimusten välisestä tasapainosta. Mitä paremmin työntekijä kokee pääsevänsä vaikuttamaan työnsä organisointiin ja sisältöihin sekä kehittymismahdollisuuksiinsa, sitä paremmin työntekijä voi työssään. Henkistä jaksamista vahvistavat myös hyvä työilmapiiri sekä työtovereilta ja esimiehiltä saatu tuki työhön.
Kiire, aikataulujen pettäminen tai työn paljous tai vähyys kuormittavat työssä määrällisesti. Työtehtävien vaikeus, liika vastuullisuus tai helppous tai yksitoikkoisuus aiheuttavat työn sisällöllistä kuormittavuutta.
Henkistä jaksamista ammatissa vahvistavat hyvä kunto, tyytyväisyys omaan elämään ja tunne oman elämän hallinnasta. Tärkeitä ovat myös kunnossa olevat ihmissuhteet ja läheisiltä sekä työkavereilta saatu tuki. Lisävoimavaroja elämään voi kerätä harrastuksista: liikunta-, taide- ja teemakerhoista ja oman itsensä toteuttamisesta. Kun elämän peruspilarit ovat kunnossa, niin sitä paremmin pystyy käsittelemään elämässä eteen tulevia ongelmatilanteita.
Lue lisää:
Lähteet:
Pelisäännöt
Pelisäännöt antavat mahdollisuuden luottaa, että asiat onnistuvat sovitulla ja sujuvalla tavalla. Tietyn yhteisön yhdessä sopimat pelisäännöt kertovat jäsenilleen, miten asiat etenevät, vaikka yksityiskohdista ei aina olisikaan erikseen sovittu.
Eri yhteisöillä on omia erityisiä pelisääntöjään. Yleisesti hyväksyttyjen pelisääntöjen voidaan määritellä olevan toisten ihmisten huomioon ottamista. Ollaan ajoissa paikalla, pidetään huolta tarvittavien tavaroiden mukana olemisesta, pidetään kiinni sovituista asioista ja osataan korjata omat jäljet. Luottamuksen ansaitseminen edellyttää sitä, että on myös luottamuksen arvoinen. Pelisääntöjen kiteytykseen voidaan käyttää perinteistä kultaista käskyä: niin kuin haluaa itseään kohdeltavan, niin pitäisi kohdella myös muita.
Tutustu myös SAKU-etikettiin, joka on luotu pelisäännöksi SAKU ry:n järjestämiin tapahtumiin.
Turvallisesti työssä
Sovittujen työtapojen ja määräysten noudattaminen on työturvallisuudesta huolehtimista. Työturvallisuus ei vaadi suuria ponnisteluja vaan koko työyhteisön työturvallisuusosaaminen rakentuu työntekijöiden tekemistä pienistä valinnoista.
Työnantajan tehtävänä on varmistaa työntekijälle turvalliset olosuhteet toteuttaa työtään. Ammattiopinnoissa opiskelija on saanut alallaan tarvittavat tiedot ja valmiudet turvalliseen työntekoon, mutta uuteen työtehtävään siirtyessään työntekijä tarvitsee aina myös perehdytyksen tehtävänsä ja työpaikkansa vaaroista sekä ohjeet niiden välttämiseen.
Turvallisuuteen vaikuttavat fyysiset (valaistus, melu, tärinä, lämpötila), kemialliset (terveydelle, ympäristölle tai palo- ja räjähdysvaaralliset kemikaalit) ja biologiset (bakteerit, virukset, sienet ja loiset) työympäristötekijät. Vaaratilanteita voivat aiheuttaa tehtävissä käytetyt erilaiset laitteet ja koneet sekä työntekijän valitsemat työtavat. Hyviin työkäytänteisiin kuuluu työssä tarvittavien asianmukaisten henkilösuojaimien ja varusteiden käyttö.
Lähteet:
Terveelliset elämäntavat
Siirtyminen kohti aikuisuutta lisää vastuuta omasta itsestä huolehtimisessa. Terveellisistä ja hyvistä valinnoista on pidettävä itse huolta, jotta jaksaisi arjessa hyvin. Jos kysytään, millaisia ovat hyvät tai terveelliset elämäntavat, niin oikeita vastauksia osaa luetella varmasti jokainen. Haaste onkin siinä, tuleeko arjessa tehtyä hyviä valintoja.
Hyvän olon tärkeimpiä rakennuspalikoita ovat monipuolinen ravinto, riittävä ja monipuolinen liikunta, uni ja lepo, ulkoilu ja puhtaus. Jos käytät päihteitä, niin välillä on hyvä arvioida, hallitsetko itse päihteiden käyttöäsi vai päihteet sinua.
Hyvillä ja terveellisillä elämäntavoilla kannat vastuuta itsestäsi. Usein hyvä myös kiertää, ja hyvillä valinnoillasi tuet samalla myös läheistesi hyviä valintoja.
Ergonomia
Ergonomialla tarkoitetaan työolosuhteiden, -välineiden ja -tapojen suunnittelua ja kehittämistä ihmisten ominaisuuksien, toimintojen ja kykyjen mukaisesti. Tavoitteena on, että työ voidaan tehdä tehokkaasti ja sujuvasti sekä aiheuttamatta työntekijän terveydelle haitallista tai vaarallista kuormitusta tai työtapaturman vaaraa.
Ergonomiassa kiinnitetään huomiota tarvittavien työ- ja apuvälineiden käyttöön, oikeisiin työasentoihin ja tapoihin, hyvään peruskuntoon, työn tauottamiseen, elpymisliikuntaan ja oikeisiin nostotekniikoihin. Työntekijä pystyy omilla toimillaan vähentämään työn kuormittavuutta ja fyysistä rasitusta huomattavasti.
Ergonomiasta huolehtiminen alkaa työtilojen tarkoituksenmukaisesta suunnittelusta, työpisteiden mitoituksesta ja säädettävyydestä sekä helppokäyttöisten työvälineiden valinnasta.
Lähteet:
Liikunta ja lihashuolto
Liikkuminen kannattaa aina! Liikunta on tehokas tapa ylläpitää terveyttä. Kaupan päälle liikunta tarjoaa harrastajalleen vireyttä ja hyvää mieltä sekä mahdollisuuden viettää aikaa kavereiden kanssa.
Säännöllisellä liikunnalla on monia positiivisia vaikutuksia terveydelle:
- sydämen ja verenkierron toiminta paranevat
- hengityselimistö vahvistuu
- aineenvaihdunta vilkastuu
- luuston kestävyys lujittuu
- nivelten toiminta tehostuu
- lihasvoima ja – kestävyys paranevat
- mieliala kohenee ja pysyy hyvänä
- vastustuskyky vahvistuu
- liikunta antaa suojaa useita pitkäaikaissairauksia kohtaan
Terveyttä ylläpitääkseen pitäisi päivittäin liikkua vähintään 30 minuuttia ainakin kohtuullisen kuormittavasti. Painon nousun kontrolloimiseksi tulisi päivittäin liikkua vähintään 60 minuuttia. Kynnys liikunnan toteuttamiseen ei ole korkea, koska 30 minuutin minimivaatimuksen voi kerätä päivän aikana jopa 10 minuutin pätkissä!
Terveyskunnon osa-alueisiin kuuluvat kestävyys eli hengitys- ja verenkiertoelimistön kunto, liikehallinta eli sujuva liikkuminen ja tasapaino, tuki- ja liikuntaelimistön kunto eli lihasvoima, nivelten liikkuvuus ja luun vahvuus sekä painon hallinta. Tutustu UKK-instituutin liikuntapiirakkaan, jossa ohjataan pitämään monipuolisesti omasta kunnosta ja liikkumisesta huolta.
Kerää liikuntasuorituksesi liikuntapiirakkaan ALPO:ssa, joka kertoo lahjomattomasti sen, liikutko riittävästi. Muista nauttia liikuntapiirakasta vähintään puolet!
Lue lisää:
Lähteet:
Uni ja lepo
Uni on ihmiselle korvaamattoman tärkeää. Terveen aikuisen unen tarve on 6 - 8 tuntia vuorokaudessa, nuorella hieman enemmän. Unen aikana ihminen palautuu päivän rasituksista sekä fyysisistä että henkisistä ponnisteluista.
Uni on tärkeää aivojen toiminnalle. Aivot eivät kuitenkaan lepää vaan energiavarastojen lataaminen ja päivän opittujen ja tunnettujen kokemusten järjestely tapahtuu unen aikana. Uni vaikuttaa myönteisesti myös fyysiseen terveyteen: aineenvaihduntaan, immunologiseen puolustusjärjestelmään ja autonomiseen hermostoon.
Väsynyt ei voi hyvin. Väsymys näkyy suorituskyvyn alenemisena, keskittymiskyky on heikompi ja rauhattomuus lisääntyy. Mielialakaan ei väsyneenä ole parhaimmillaan. Riittävä uni takaa jaksamisen työssä ja sen jälkeen vapaa-aikana. Varastoon unta ei voi nukkua.
Nukut sopivasti kun,
- käyt illalla vuoteeseen levollisena ja nukahdat alle vartissa
- heräät yöllä, nukahdat heti uudelleen
- heräät virkeänä ja väsymys pysyy poissa päivällä.
Vanha vinkki rauhallisesta ja tuuletetusta makuuhuoneesta, pienestä iltapalasta, säännöllisistä nukkumaanmenoajoista sekä rauhoittavista iltarituaaleista pätee niin lapsilla, nuorilla kuin aikuisillakin.
Lue lisää:
Lähteet:
- www.nettineuvo.fi
- Aktiivisesti ammattiin, terveystiedon opetuspaketti, Asta Heino 2006.
Terveellinen ravinto
Terveellinen ruoka on monipuolista, värikästä ja maukasta. Valinnoissa ratkaisee kokonaisuus, mikään yksittäinen elintarvike ei heikennä tai paranna ruokavalion ravitsemuksellista laatua. Olennaista on energian saannin ja kulutuksen tapainottaminen sekä säännöllisestä ruokailurytmistä kiinnipitäminen. Päivään kuuluvat pääaterioina aamiainen, lounas ja päivällinen. Pääaterioiden lisäksi ruokailurytmiin kuuluvat vielä 2 - 4 välipalaa ja iltapala.
Kasviksia pitäisi kuulua ruokavalioon vähintään puoli kiloa päivässä. Kasvisten lisäksi tärkeää on suosia vähärasvaisia ja vähäsokerisia tuotteita. Nyrkkisääntönä pätee edelleen tuttu lautasmalli, jolloin lautaselta tulee löytyä vähintään puolet kasviksia, toisen puolen jakavat vähärasvainen liha, kala tai kana sekä peruna, riisi ja pasta.
Arkiruokavalioon kuuluu viljavalmisteita runsaasti, maitovalmisteita sopivasti, perunaa monipuolisesti sekä kalaa usein ja lihaa vähärasvaisena. Kasvikset, marjat ja hedelmät tuovat väriä ja vaihtelua ruokavalioon. Rasvoja käytetään ruokavaliossa niukasti ja sokereita säästeliäästi. Kun juhlaruokapäivää ei vietä joka päivä, niin juhlassa ruoasta voi nauttia huolettomammin.
Lue lisää:
Lähteet:
